Category: Sekalaista

  • Albertan koronasyksy 2021

    Suomen rajoitusten nopeatahtista avaamista verrattiin somessa Kanadan Albertan provinssiin. Siellä kehittyi koronatoimien lopettamisen jälkeen ja rokotekattavuuteen luottaen hätätila, kun sairaalahoitoiset covid-19-tapaukset lisääntyivät vauhdilla ja terveydenhuolto ylikuormittui. Kiinnostuin asiasta, mutta en löytänyt mistään tarkempaa aikajanaa, miten tilanne kehittyi Albertassa. Koostin sellaisen uutislähteistä tähän oheen. Olen poiminut nuo Albertan sairaalahoitoisten luvut tässä olevasta grafiikasta. (Suora vertailukelpoisuus sikäli […]

  • Suomen tulevaisuus koronan jälkeen? Pohdintoja Kultaranta-keskustelujen alla

    Miltä yhteiskunta näyttää kriisin jälkeen?  Koronakriisin jälkeen mietitään, miten rakennetaan Suomea, yhteisöllisyyttä ja ennaltaehkäistään mahdollisia ennakoitavia – ja ennakoimattomissa olevia ongelmia. Tämä on massiivinen kenttä, ja nostan seuraavassa esiin vain joitain sosiaalipsykologin mieleen ponnahtavia seikkoja. Vaalitaan Suomen vahvuuksia Suomessa on ollut monia yhteiskunnallista resilienssiä lisääviä ja vahvistavia tekijöitä verrattuna moniin maihin. Näitä kannattaa vaalia jatkossakin. […]

  • Päätöksentekijä: Älä laske yksittäisten ihmisten rationaalisten päätösten tai vastuullisuuden varaan

    Fyysisten kontaktien rajoittaminen on epidemiologien ja terveysviranomaisten mukaan nyt avainasemassa, jotta saisimme suojeltua terveydenhoitojärjestelmää ja vältettyä turhia kuolemia. Akuutissa koronaviruksen kaltaisessa kriisissä valtiovallan tulisikin käyttää selkeää ohjausta. Suomessa on tehty hyviä päätöksiä isojen tapahtumien rajoittamisesta, koulujen sulkemisesta ja monien muidenkin julkisten palveluiden ja tilojen sulkemisesta. Silti esimerkiksi kauppakeskuksia ja kauppoja saa pitää auki, baarit ja […]

  • Vaikuttavaa interventiotutkimusta tehdään yhteistyössä käytännön kanssa

    Ajatteletko, että tieteen ja käytännön sovellusten suhde on seuraavanlainen: Tieteellinen tutkimus -> tieteelliset löydökset -> soveltaminen käytännön toimintaan (“translaatio”) Jatko-opintojeni keskivaiheilla luin kirjan, joka viimeistään vakuutti siitä, miksi tutkijoiden pitää olla alusta asti tiiviissä yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa, kun tehdään ongelmia ratkaisevaa interventiotutkimusta. Intervention Mapping -lähestymistavan mukaan interventio-tutkimusprojektia ei voi aloittaa oma lempiteoria edellä, vaan […]

  • Käyttäytymisen muutoksen ratkaisukilpailut – mistä lisää tehoja? 6 ideaa

    Sain ilon ja kunnian toimia sparraajana sekä tuomariston jäsenenä tänä keväänä järjestetyssä PsyHack-haastekilpailussa, joka kuuluu Helsingin yliopiston Think Companyn toimintaan. Tiimien tehtävinä tällä kerralla oli luoda ratkaisuja kahteen haasteeseen – työn merkityksellisyys sekä elintapojen muuttaminen. Yleisiä havaintoja psykologiseen osaamiseen perustuvien ratkaisujen haastekilpailuista Tunnustan olleeni etukäteen hieman skeptinen: Mitenkäs lienee mahdollista luoda äärimmäisen lyhyessä ajassa ratkaisu […]

  • Käyttäytymistaloustiedettä vai sosiaalipsykologiaa? Rasittava termisekaannus, josta olen nobelistin kanssa samaa mieltä

    Törmään aina välillä siihen, että nudgingia (“tuuppausta”) ja vähän muunkinlaista ajatteluun, valintoihin ja käyttäytymiseen vaikuttamista kutsutaan käyttäytymistaloustieteeksi. Myös tässä tänään ilmestyneessä Psykologi-lehden jutussa, jossa kerrotaan sinänsä erinomaiselta kuulostavista psykologian opintokokonaisuuksista, yhdistettiin nudget vain käyttäytymistaloustieteeseen kuuluvaksi. On ihan totta, että erilaisia valinta-arkkitehtuurin keinoja on tutkittu paljon käyttäytymistaloustieteeksi kutsutussa taloustieteen haarassa liittyen erityisesti taloudelliseen päätöksentekoon. Mutta erilaisten […]

  • Mitä käyttäytymismuutostiede on? Top 3 väärinymmärrystä (osa 2)

    ***Jatkoa edelliselle blogaukselle *** 2.Luulo, että ”oikeiden” sosiaali- ja käyttäytymistieteiden kuuluu olla lähinnä deskriptiivistä ja sovellukset ovat muualla Olen kuullut joskus ajatuksen, että yliopistolla tehdään perustutkimusta ja soveltamista sitten ammattikorkeakouluissa ja yrityksissä. Tämä on väärinymmärrys ja loogisesti virheellinen dikotomia (ks. myös blogaukseni Pasteurin kvadrantista). Käyttäytymistieteellinen interventiotutkimus on erinomainen mahdollisuus kerätä arvokasta dataa ja löytää perustutkimuksellisia […]

  • Mitä käyttäytymismuutostiede on? Top 3 väärinymmärrystä (osa 1)

    Käyttäytymisen muutosta koskeva tutkimus käsittelee sitä, miten ja millä ehdoin ihmiset muuttavat käyttäytymistään – tapahtui se sitten asenteiden, fyysisen ympäristön muutosten tai vaikka sosiaalisen paineen kautta. Tutkimusalan piiriin kuuluu populaaria ja Nobel-huomiotakin saanut tuuppaus-lähestymistapa (ns. nudging), joskin käyttäytymisen muutosta koskeva tutkimuskenttä on paljon tätä monipuolisempi ja laajempi. Monissa tilanteissa käyttäytymisen muutos on kuitenkin paljon kompleksisempi […]

  • Perus- vai soveltavaa tiedettä? Virheellinen vastakkainasettelu

    Yleinen jakolinja tutkimuksessa on soveltavan ja perustutkimuksen välillä. Näin myös tuoreessa artikkelissa, jossa nostettiin esiin, että viime aikoina on lisääntynyt ongelmiin kohdistuva soveltava tutkimus. “Jo vuosikymmeniä tieteentutkimuksessa on puhuttu uuden tiedon tuottamisen mallista, joka eroaa perinteisestä tieteentekemisestä. Tämä uusi muoto on soveltavaa ja siinä tähdätään käytännön hyötyyn, ongelmanratkaisuun. Uudessa tutkimustavassa tavoitteita asettaa rahoittaja.” On kuitenkin […]

  • Tutkimuksella eteenpäin -kärkihankkeemme on ohi

    Meillä oli ilo toteuttaa Suomen Akatemian rahoituksella Tutkimuksella eteenpäin -kärkihanke tutkimustiedon hyödyntämiseksi. Hanke päättyy syyskuussa. Hankkeen tutkijatohtori Elina Renko esitteli tuloksiamme Suomen akatemian kärkihankkeisiin liittyvässä tilaisuudessa toissa viikolla tiiviin posterin muodossa. Toteutimme koulutuksia yli 1000 liikunnan ja terveyden edistämisen ammattilaiselle – erityisesti toisen asteen koulutuksen piirissä. Hankkeesta kertyi monipuolinen aineisto, joka on toistaiseksi osoittanut, että […]