Käyttäytymisen muutoksen ratkaisukilpailut – mistä lisää tehoja? 6 ideaa

Sain ilon ja kunnian toimia sparraajana sekä tuomariston jäsenenä tänä keväänä järjestetyssä PsyHack-haastekilpailussa, joka kuuluu Helsingin yliopiston Think Companyn toimintaan. Tiimien tehtävinä tällä kerralla oli luoda ratkaisuja kahteen haasteeseen – työn merkityksellisyys sekä elintapojen muuttaminen.

Yleisiä havaintoja psykologiseen osaamiseen perustuvien ratkaisujen haastekilpailuista

Tunnustan olleeni etukäteen hieman skeptinen: Mitenkäs lienee mahdollista luoda äärimmäisen lyhyessä ajassa ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan tiimeissä, joista kaikilla ei ole välttämättä juurikaan perustietoa psykologiasta?

Mielestäni ThinkCompanyn ohjaama prosessi sisälsi keskeiset asiat ratkaisujen (interventioiden) muotoilun perusteista. Ratkaisuja ei kiirehditty pohtimaan ennen ongelman huolellisen määrittelyn ja täsmentämisen vaihetta. Luovuuteen kannustettiin, ryhmäprosessia fasilitoitiin.

Oivalsin myös, että tämä on konseptina tarkoitetustikin hurjan intensiivinen, tiukan aikataulun täsmäisku johonkin ongelmakokonaisuuteen – ja tällä on oma paikkansa ja aikansa. Ihmiset oppivat interventiomuotoilun perusprosesseja, ideat lähtevät kytemään… Pidempiäkin ideakiihdyttämöprosesseja on, ja niillä on oma paikkansa.

Loppupitchaukset – wau! Todella lyhyessä ajassa aivan upeasti joka ikinen tiimi oli saanut kiteytettyä ongelman ja ratkaisun sekä luotua & harjoiteltua todella hienon esittelyn – osa jopa jo liiketoimintasuunnitelmaa ja konkreettisia etenemisen steppejä. Olisinko itse pystynyt tähän opiskeluaikana tai edes nyt? Tuskin! Hienoa nähdä, kuinka nykyään osataan tiiviisti ja innostavasti esittää isoja asioita.

Ideoita kilpailuratkaisujen parantamiseksi

Entä mitä mielestäni jäi puuttumaan? Lista huomioistani alla. Näiden pohtiminen olisi voinut auttaa kiteyttämään ongelmaa ja kehittämään vakuuttavaa ratkaisua vielä pidemmälle! Ehkäpä näistä on jatkossa hyötyä muillekin haastekilpailuihin osallistujille, erityisesti niissä haasteissa jossa keskiössä on käyttäytymisen muutoksen muotoilu.

  1. Psykologisen osaamisen – teorian ja tutkimusnäytön – eksplisiittinen käyttö. PsyHackissa esitetyt haasteet olivat psykologian ilmiöalueen ongelmia, joihin psykologista osaamista jo löytyy. Monista ideoista näkyi ratkaisun raami mutta kaikista ei välttämättä käynyt ilmi, miten ja mikä konkreettinen psykologinen osaaminen olisi osa tätä ratkaisua. Haastekisan ytimessä tulisikin olla juuri psykologisen tiedon (innovatiivinen) käyttö ratkaisujen luomisessa.
  2. Vaikuttavuusnäytön pohtiminen. On selvää, että näin lyhyessä ajassa ei ole mahdollista tehdä systemoitua kirjallisuuskatsausta ja meta-analyysia erilaisten vaikuttamiskeinojen tehokkuudesta saati pilotoda ja tutkia oman ratkaisun toimivuutta käytännössä – silti jotenkin ajattelisin, että oman ratkaisun tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyden eksplisiittinen pohtiminen olisi tärkeää, sen vaikuttavuuspotentiaalista vakuuttamiseksi.Eräs tuttu hyvinvointi-startup-yrittäjä joka möi tuotettaan sekä Suomessa että Briteissä kertoi, että keskeisin ero Suomen ja Brittilän välillä oli, että ”britit osaavat kysyä vaikuttavuusnäytön perään”, kun taas Suomessa uskotaan sinisilmäisemmin yrittäjän vakuutteluihin tuotteen toimivuudesta. Tämä kommentti on monen vuoden takaa, ja kuulemani mukaan nykyään Suomessakin ollaan aiempaa kriittisempiä.
    Tieteellisen näytön huomioiminen sopisi hyvin myös siksi, että haastekilpailu järjestetään yliopiston toiminnan puitteissa.
  3. Käyttäytymisongelmien diagnosointi systeemeinäsekä oletettujen vaikutusten ketjujen artikulointi ja heikkojen lenkkien tunnistaminen…
    Monesti pulmissa on kyse käyttäytymisen muutoksesta. Elämäntavatkin ovat osa monien käyttäytymisten verkkoa, jollaisten osaksi myös muut elämäntavat tulevat. Miten ymmärtää yksilön käyttäytymistä – esimerkiksi minkälaisia tärkeitä funktioita eri elämäntavat palvelevat yksilön kannalta, paitsi terveyttä? Millaisiin arjen kokonaisuuksiin tavat, esim. ruokailutottumukset uppoavat? Ketkä muut vaikuttavat yksilöön (kuin nyt esitetty ratkaisu)? Kenen kaikkien pitää muuttaa (mitä) käyttäytymistä? Mitkä seikat vaikuttavat ongelmakäyttäytymisiin, mitkä taas tavoiteltuihin käyttäytymisiin?Keissiin pureutumisessa voi auttaa yleinen käyttäytymisen muutoksen malli, joka auttaa diagnosoimaan, missä määrin pulma johtuu MOTIVAATION, TAITOJEN tai MAHDOLLISUUKSIEN puutteesta. Ratkaisu riippuu siitä, mikä tai mitkä näistä ovat käyttäytymisen keskeisiä vaikuttimia. Käyttäytymisen muutospyörän viitekehys on yksi systemaattinen työkalu kehittämistyöhön.
    (Joskin näitä käyttäytymistieteen hyödyntämistyökaluja on useita, ks. European Psychologist –lehdessä julkaistu integratiivinen katsauksemme viitekehyksistä.)
  4. Sosiaalisten verkostojen huomioiminen. Lisäksi yhteisöjen voima yksittäisiin käyttäytymisiin on kiistaton: Esimerkiksi yhdessä parin tai kaverin tai työporukan kanssa tehty tavoitteen asettelu tai suunnittelu johtaa todennäköisemmin tavoitteen toteutumiseen kuin yksin tehty (ks. esim. Epton ym 2018). Elintapamuutoksen eräs viime vuosien menestystarina on Football Fans In Training –elintapaohjelma, jossa jalkapallofanit pääsevät muuttamaan elintapojaan ja pudottamaan painoaan fanittamiensa futisjoukkueiden yhteyteen perustettuihin miesten vertaisryhmiin (ks. esim. Hunt et al 2014 Lancet). Siispä yksilöille suunnatut äppsit ja muut ratkaisut, joita maailma on pullollaan, eivät tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa ole yhtä todennäköisiä onnistujia kuin ryhmän, yhteisön tai suhteen voimaa hyödyntävät ratkaisut.Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, kuinka vaikeaa on rakentaa sosiaalinen dimensio toimivasti ja toteutuskelpoisesti mukaan elintapainterventioihin – helpommin sanottu kuin tehty.
  5. Julkilausutut kriteerit ongelmien valinnan ja ratkaisujen karsimisen & valinnan prosessissa. Ratkaisuehdotuksia voi punnita vapaasti kokonaisuuksina, mutta itse olen tykännyt siitä, että tietää ja ääneen lausuu, millaiseen ratkaisuun tähdätään – esim. toteutuskelpoinen, hyväksyttävä, vaikuttava, kustannuksiltaan sopiva, jne…
  6. Monipuolisten ratkaisujen suosiminen – niiden kommunikoinnin vaikeudesta huolimatta! Siinä, missä joissain ratkaisuissa ei mainittu psykologisen tiedon ydintä, joissain ilmeni, kuinka monipuolinen ja asiaa eri kulmista huomioiva kokonaisuus on. Sitä on kuitenkin vaikea viestiä lyhyessä ajassa. Tässä olen kanssakärsijä, koska tiedän omassa työssäni, kuinka vaikea on kiteyttää lyhyesti mutta havainnollisesti monipuoliset ratkaisut. 🙂 Vaatimus esittää kompleksisiin ongelmiin ratkaisu parin minuutin aikana tuntuukin välillä kohtuuttomalta: Simppelit keinot on usein helpompi kommunikoida (mistä nudgingin eli tuuppauksen viime vuosien suosion on myös osin sanottu johtuvan) mutta toisaalta tutkimusnäytön mukaan sellaiset harvemmin riittävät kestävään muutokseen.

Tässä muutamia ajatuksia. Kaikkiaan kuitenkin todella hienoa, että tiedettä pyritään laittamaan käytäntöön ja autetaan ihmisiä ajattelemaan ratkaisuja tiedepohjaisesti.

Innolla odotan tulevaisuutta ja uusia PsyHackista nousevia ratkaisuideoita!